Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke valmistui kesällä 2026. JKMM Arkkitehtien kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Atlas-ehdotukseen perustuvan laajennuksen rinnalla peruskorjattiin historiallinen päärakennus, jonka suunnittelivat vuosina 1901–1905 Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus on yksi Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuurin merkittävimmistä esimerkeistä.

Laajennus tuo museon suljettuun pihapuistoon uuden, kutsuvan sisäänkäynnin sekä monipuolisia näyttely-, tapahtuma- ja oppimistiloja. Uudet tilat vahvistavat Kansallismuseon asemaa merkittävänä kulttuurilaitoksena ja luovat kansainvälisesti kiinnostavan kohtaamispaikan Suomen historialle, kulttuurille ja taiteelle. Samassa yhteydessä museon historiallinen Halkopiha katettiin lasikatolla ja muutettiin sisätilaksi. Uudistettu tila tunnetaan nimellä Lasipiha, ja myös sen arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit. Peruskorjattu historiallinen päärakennus ja uusi laajennus avautuvat yleisölle keväällä 2027.

Hankkeen kokonaislaajuus on 6 900 bruttoneliömetriä, josta Kansallismuseon uudisrakennuksen osuus on 5 900 bruttoneliömetriä. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy 1 000 bruttoneliömetriä historiallisen Halkopihan eli nykyisen Lasipihan kattamista sekä olemassa olevien museorakennusten muutostöitä.

Arkkitehtonisesti kunnianhimoisen ja rakennusteknisesti vaativan laajennuksen tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle kahteen tasoon. Niihin sisältyy noin 1 100 neliömetriä muunneltavia näyttely- ja tapahtumatiloja, joiden joukossa on yksi Pohjoismaiden suurimmista pilarittomista näyttelysaleista. Maanpinnan yläpuolelle kohoava noin 600 neliömetrin paviljonki muodostaa laajennuksen näkyvän maamerkin.

Paviljongin tunnusmerkki on halkaisijaltaan 43-metrinen, teräksestä ja betonista rakennettu maljamainen katto, jota kannattelee poikkeuksellinen ristikkorakenne. Noin 1 400 tonnia painava kattorakenne tukeutuu kallioon perustettuun teräsbetonirakenteiseen hissikuiluun, mutta näyttää leijuvan viisi metriä korkeiden, ilman erillistä tukirunkoa asennettujen kaarevien lasiseinien yllä. Rakenteellisesti uraauurtava ratkaisu mahdollistaa luonnonvalon tulvimisen sisätiloihin.

Maljamaisen katon alapintaa verhoaa yli 5 000 käsityönä valmistettua keraamista laattaa, joista jokainen painaa lähes 20 kilogrammaa. Sydämen, apilan ja ristin muotoisista laatoista muodostuu geometrinen ornamentti, joka heijastaa valoa lähes taivaallisella tavalla. Laatoituksen kuviointi ilmentää myös suunnitelman Atlas-nimen taustalla olevaa ajatusta.

Laajennus kunnioittaa Armas Lindgrenin suunnittelemaa historiallista puutarhaa. Rakennuksen viherkatto lisää luonnon monimuotoisuutta ja liittää uudisrakennuksen maisemallisesti osaksi ympäröivää puutarhaa.