Kansallismuseon laajennusosan peruskivi muurattiin 17.5.2024
Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurinta rakennushanketta juhlistettiin 17.5.2024, kun museon laajennusosan peruskivi muurattiin. Laajennusrakentamisen lisäksi käynnissä on historiallisen päärakennuksen osittainen peruskorjaus. Uudistunut Kansallismuseo avautuu yleisölle keväällä 2027. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Laajennuksen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit ja päätoteuttajana toimii SRV.
Kansallismuseon laajentaminen on yksi aikamme merkittävimmistä kulttuurihankkeista. Vuodesta 1916 alkaen museo on toiminut kansallisen kulttuurimme symbolina. Nyt toteutettava Kansallismuseon laajennus tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa museon tehtävää ajankohtaisella tavalla.
Aikakapselin valaminen on perinne, jonka tarkoitus on jättää seuraaville sukupolville tietoa tämän hetken yhteiskunnasta. Perjantaina 17.5.2024 peruskiveen muurattiin tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdys tulevaisuuteen. Tervehdyksessään presidentti kuvailee aikaamme kiihtyvien kriisien ja kärjistyvien konfliktien keskellä ja kertoo myös maamme kulttuurikentän elävän epävarmuudessa.
“Toivottavasti teimme kaikkemme Suomen hyväksi. Että saat elää nyt turvallisessa, suvaitsevassa Suomessa, jossa kaikilla on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan”, Stubb päättää kirjeensä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala korosti juhlapuheessaan kulttuurin merkitystä. “Suomalaisen yhteiskunnan elinvoima kumpuaa kulttuuristamme. Museot ovat tänään suositumpia kuin koskaan, ne houkuttelevat kävijöitä läheltä ja kaukaa. Investoinnit kulttuuriin ja kulttuurinperintöön ovatkin investointeja tulevaisuuteen, kestävään ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Tämän myönteisen kehityksen jatkuminen tulee yhteisvoimin turvata.”
”Visiomme on luoda viihtyisin paikka parantaa maailmaa. Historia, kulttuuri ja taide ovat valtava henkinen voimavara yhteiskunnalle ja meille kaikille”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.
”Kaupunkiemme ja rakennustemme hahmo toistaa ikiaikaista perusmuotoa, ihmisenä olemisen muotoa. Ne haluavat tulla sellaisiksi, jollaisia me ytimissämme olemme. Osaksi kansallismuseota rakennettava uusi rakennus haluaa myös olla tämän kaltainen. Mutta se haluaa olla sitä osana kokonaisuutta, osana koko rakennusta, osana kaupunkia, osana inhimillistä instituutiota, osana hyvää elämää”, Kansallismuseon uudisosan pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakas Samuli Miettinen kuvailee.
Presidentin tervehdyksen lisäksi peruskiveen muurattiin aikakapselissa rakennuksen peruskirja sekä käytössä olevat metallirahat, päivän Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet sekä kohteen pääpiirustukset. Peruskiveen muurattiin myös Pasilan peruskoulun oppilaiden piirustuksia hyvästä tulevaisuudesta sekä useat arkipäivän esineet korvannut älypuhelin.
Kansallismuseon ikonisen päärakennuksen peruskivi muurattiin 18.6.1906 juhlallisin menoin. Paikalla oli laajasti valtionjohtoa sekä median edustajia. Arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin suunnittelema Kansallismuseo avattiin yleisölle vuonna 1916.
Arkkitehtonisesti kunnianhimoinen laajennusosa
Näyttävä, arkkitehtonisesti ja rakentamiseltaan kunnianhimoinen laajennusosa sijoittuu Kansallismuseon pihapuistoon, pääosin maan alle. Maan alla uusi ja vanha museorakennus yhdistyvät. Museokokonaisuus on avautuessaan yksi Suomen suurimmista museoista, ja tulee todennäköisesti herättämään laajaa kansainvälistä kiinnostusta.
Uudisrakennus tuo Kansallismuseolle runsaasti lisää yleisötilaa sekä maan päälle kohoavan siron lasiseinäisen ravintolapaviljongin. Lisätila mahdollistaa esimerkiksi kansainväliset näyttelyt ja suurten tapahtumien järjestämisen. Laajennusosan koko on noin 5 900 neliömetriä. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 500 neliömetriä. Uusista tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle. Lopullinen tapahtumatilan korkeus on noin seitsemän metriä. Samassa yhteydessä pihapuisto palautetaan vehreäksi ja kaikille avoimeksi tapahtuma-alueeksi.
Työmaalla on tehty viime syksystä asti mittavia louhintoja, jotka valmistuvat kesäkuun alussa. Tähän mennessä työmaalla on räjäytetty 142 kertaa, ja sieltä on kuljetettu pois noin 2500 kuorma-autollista louhetta.
”Työmaa sijaitsee vaativalla paikalla keskellä Töölöä, historiallisesti arvokkaan Kansallismuseon päärakennuksen vieressä. Rakennusteknisesti laajennusosa on kunnianhimoinen. Rakennustöissä olemme minimoineet naapurustolle aiheutuvat häiriöt sekä varmistaneet, ettei työstä aiheudu vaurioita historialliselle päärakennukselle. Työt ovat sujuneet aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä naapuruston kanssa. Uudisosaa on toteuttamassa huippuluokan ammattilaisten verkosto”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo.
Lisätietoja
Kansallismuseon laajentaminen on edennyt kolmella hallituskaudella. Laajennusosan suunnittelu käynnistyi vuonna 2019, kun valtio myönsi rahoituksen Kansallismuseon arkkitehtuurikilpailuun. Kilpailun voitti JKMM Arkkitehdit Oy. Laajennuksen päätoteuttajana toimii SRV. Senaatin kärkihankeallianssina toteutettavan urakan kokonaisarvo on noin 55 miljoonaa euroa.
Peruskorjauksen pääurakoitsija on NCC, ja pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä Wilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. Museokokonaisuus avautuu yleisölle vuonna 2027